Venemoottorivertailu sähkö vs bensiini tai diesel

Johdanto

Ihmiset muodostavat mielipiteensä luulon ja huhupuheiden mukaan, eikä faktatietoon perustuen. Se, jolla on varmin mielipide, ei useinkaan tiedä asiasta yhtään mitään. Veneen sähkömoottorit ja niihin liittyvät akut ovat juuri tällainen asia. Siksi katson aiheelliseksi verrata näitä moottoreita keskenään ja esittää eri argumentteja puolesta ja vastaan.

Suurin osa venemoottoreista on bensiinikäyttöisiä perämoottoreita. Ne ovat nykyään 4-tahtimoottoreita. Muutos 2-tahtimoottoreista 4-tahtisiin oli suuri muutos parempaan polttoaineen kulutuksen ja päästöjen suhteen. Kuitenkin perämoottorit saastuttavat ilmaa ja vettä melkoisesti. Niissä ei edelleenkään ole katalysaattoreita. Autoissa katalysaattoreita on käytetty jo vuosikymmeniä.

Suuremmat ja raskaammat veneet ovat yleensä varustettu dieselmoottoreilla. Niiden hyötysuhde on parempi kuin bensiinimoottoreiden, joten polttoainetta palaa vähemmän suhteessa tehtyyn työhön. Mutta pakokaasuissa on hiilidioksidin lisäksi typpioksidia ja vaarallisia hiukkasia. Vasta Ad-Blue laitteilla, katalysaattorilla ja hiukkassuodattimella dieselistä saadaan melko puhdas. Ja tehdään mitä vaan, niin polttomoottoreissa syntyy aina hiilidioksidia suorassa suhteessa poltettuun polttoaineeseen nähden.

Oikea ratkaisu päästöjen suhteen on sähkömoottori. Sähkön käyttö venemoottoreiden energialähteenä on hiljalleen yleistymässä. Sen muutoksen myötä veneilyn aiheuttamat päästöt vähenevät oleellisesti. Sähkömoottori haastaa polttomoottorit vertailuun.

Esitän argumentteja sähkömoottoreista ja vertaan niitä sekä bensiinikäyttöisiin perämoottoreihin että dieselmoottoreihin.

Espoossa 9.6.2026

Rauno Kurki-Suonio

Sisällysluettelo, argumentit:

1. Sähkömoottori ei aiheuta käytössä päästöjä.

2. Sähkömoottorista ei vuoda bensiiniä, eikä öljyä.

3. Sähkömoottori ei käy tyhjäkäyntiä.

4. Sähkömoottori on hiljainen tai lähes äänetön.

5. Sähkömoottorilla voi ajaa hiljaa.

6. Sähkömoottori on helppokäyttöinen.

7. Sähkömoottorin käyttö ei maksa juuri mitään.

8. Sähkömoottorin rakenne on hyvin yksinkertainen.

9. Sähkömoottori on pienikokoinen ja kevyt.

10. Sähkömoottorin kanssa ei tarvita merikytkintä/vaihteistoa.

11. Sähkömoottori tarvitsee vain vähän jäähdytystä.

12. Sähkömoottorin vääntömomentti on maksimi koko käyttöalueella.

13. Sähkömoottorin todellinen teho on suurempi kuin ilmoitettu teho.

14. Sähkömoottori ei tarvitse huoltoa.

15. Sähkömoottorin elinikä on todella pitkä jopa kymmeniä tuhansia tunteja.

16. Sähkömoottorin hyötysuhde on erittäin korkea.

17. Litium-akkujen koko, paino ja hinta ovat edelleen rajoittava tekijä.

18. Turvallisuussyistä on parempi käyttää 24 V tai 48 V järjestelmää.

19. Litium-rauta-fosfaatti (LiFePo4) akut eivät ole palovaarallisia.

20. Akkujen latauksen järjestäminen saattaa aiheuttaa ongelmia.

21. Purjeveneissä on mahdollista ladata akkuja käyttämällä re-generointia.

22. Sähkömoottori on kallis.

23. Kevytkulkuinen runko ja kohtuullinen nopeustavoite helpottavat sähköveneen toteutusta.

24. Sähköveneily on monelle mahdollista.

25. Tekno-Marinen kokemukset ja kehitysprojektit.

Argumentti 1.

Sähkömoottori ei aiheuta käytössä päästöjä.

Voimme todeta, että veneessä sähkömoottorin käyttö ei aiheuta ilmastoon tai vesistöön päästöjä. Se miten sähkö on tuotettu, on toinen asia. Suomessa sähkö tuotetaan suurelta osin päästöttömästi.

Polttomoottorin päästöt syntyvät palamisprosessissa. Mitä enemmän fossiilista polttoainetta poltetaan, sitä enemmän syntyy päästöjä. Lisäksi on polttoaineen tankkauksessa riski, että polttoainetta pääsee veteen. Samoin moottoreiden huolto telakoilla aiheuttaa öljypäästöjen riskin.

Argumentti 2.

Sähköperämoottorista ei vuoda bensiiniä, eikä öljyä.

Kun perämoottoria kuljetetaan autossa, niin moottorin kaasuttimesta voi vuotaa bensiiniä ulos ja moottorista vuotaa öljyä, mikäli moottori on vahingossa laitettu väärälle kyljelle. Sähköperämoottorissa tällainen vahinko ei ole mahdollista.

Argumentti 3.

Sähkömoottori ei käy tyhjäkäyntiä.

Käynnistettäessä ja tyhjäkäynnillä polttomoottori tuottaa normaalia enemmän päästöjä. Vanhat dieselmoottorit päästävät jopa näkyvää savua startatessa. Sähkömoottorille tyhjäkäynti ja lämmityskäyttö on tarpeetonta.

Argumentti 4.

Sähkömoottori on hiljainen tai lähes äänetön.

Voimakas ääni on myös saastetta. Sähkömoottori on hyvin hiljainen ja se on ensimmäinen asia, minkä veneilijä huomaa ja mistä pääsee nauttimaan. Tyynenä kesäiltana järvellä menevä soutuvene menee äänettömästi sähköllä. Tai sitten toinen ääripää on se, että siellä on käytössä vielä vanha 2-tahtimoottori, jonka ääni kantautuu kauas.

Perä- ja sisäperämoottoreiden pakokaasut on johdettu veteen. Pakoputkisto on lyhyt ja siinä ei ole varsinaista äänenvaimenninta lainkaan. Pakokaasujen aiheuttaman melun huomaa, kun koekäyttää moottoria veneen ollessa maissa. Ajotilanteessa tämä melu ohjautuu veteen ja etenee siellä kolme kertaa nopeammin kuin ilmassa.

Englannissa on tehty vertailu, jossa 40 kW:n sähköperämoottorin aiheuttamaa melua verrattiin vastaavan tehoiseen bensaperämoottoriin. Ääni mitattiin ohiajotilanteessa hydrofonilla, joka on siis vedenalaiseen käyttöön tarkoitettu mikrofoni. Ero oli pienellä nopeudella huomattava jopa 43 Db. Suuremmilla nopeuksilla niin suurta eroa ei tullut.

Argumentti 5.

Sähkömoottorilla voi ajaa hiljaa.

Sähkömoottorin säädin säätää moottorin kierroslukua nollasta lähtien tarkasti ja portaattomasti. Siksi sähkömoottori soveltuu hyvin satama-ajoon ja esim. uistimen vetoon.

Moni polttomoottorilla varustettu vene sen sijaan kulkee jo moottorin tyhjäkäynnillä 3 - 5 solmun nopeutta.

Argumentt 6.

Sähkömoottori on helppokäyttöinen.

Sähkömoottoria käytetään kuin kotitalouskonetta. Ei ole mitään käynnistysoperaatioita ei narusta vetämistä. Kun kääntää vipua eteenpäin, niin vene lähtee rauhallisesti portaattomasti eteenpäin ja vastaavasti taaksepäin. Lapsikin osaa käyttää sähkömoottoria. Helppokäyttöisyys on erityisen oleellista silloin kun on kyse esim. vuokraveneestä, jonka käyttäjällä ei ehkä ole kovin paljon kokemusta moottoreista.

Argumentti 7.

Sähkömoottorin käyttö ei maksa juuri mitään.

Suomessa pörssisähkön hinta vaihtelee ja sen huippuja taivastellaan. Kuitenkin veneilyn kannalta se on hyvin edullista. Vuoden 2025 keskihinta oli 5,1 c/kWh. Esim. 10 kWh akun lataaminen täyteen maksaa n. 51 centtiä.

Jos vertaillaan esim. Molabon 50 kW:n sähköperämoottoria ja teholtaan vastaavaa 70 hv:n bensaperämoottoria, niin saadaan seuraavanlaisia tuloksia.

Oletetaan, että on kyseessä ammattimaisessa käytössä oleva yhteysvene, jolla ajetaan joka päivä. Päivittäinen käyttö on 2-3 tuntia, mutta vastaisi yhden tunnin täystehokäyttöä. Silloin sähkömoottori kuluttaa päivässä 50 kWh á 5,1 c = 2,55 euroa.

Bensiinikäyttöinen 70 hv:n perämoottori kuluttaa täyskaasulla n. 22-24 l/h. Bensiinin litrahinta vaihtelee, mutta veneasemilla voidaan ajatella kesällä 2026, että bensa maksaa 2,20 euroa/litra. Tällöin päivän ajo maksaa 22 x 2,20 = 48,40 euroa.

Sähömoottorin eduksi tulee näin laskien 48,40 - 2,55 = 45,85 euroa ajotuntia kohden. Jos veneellä ajetaan 100 h/vuosi, niin eroa tulee 4.585,- euroa.

Argumentti 8.

Sähkömoottorin rakenne on hyvin yksinkertainen.

Yleisesti veneissä käytetyt sähkömoottorit ovat hiiliharjattomia vaihtovirtamoottoreita. Niiden kierroslukua ja sitä kautta tehoa säädetään invertterin ja taajuusmuuttajan avulla. Vaihto-virran taajuutta muutetaan ja moottori pyrkii saavuttamaan sen taajuuden mukaisen kierrosluvun. Moottoreiden rakenne on hyvin yksinkertainen. Niissä on vain kolme liikkuvaa osaa, ankkuri ja kaksi kestovoideltua laakeria.

Vastaavan tehoinen polttomoottori on tyypillisesti 4-sylinterinen. Sellaisessa on vähintään 30 liikkuvaa osaa, jotka tarvitsevat voitelua, jäähdytystä ja huoltoa. Lisäksi on apulaitteita, jotka liittyvät polttoaineen syöttöön, sytytykseen ja lataukseen.

Argumentti 9.

Sähkömoottori on pienikokoinen ja kevyt.

Nykyaikainen sähkömoottori on pienikokoinen ja kevyt. Esim. Molabon 50 kW:n moottori painaa vain 44 kg. Vastaavan tehoinen dieselmoottori painaa n. 200 - 300 kg. Bensiinimoottori on kevyempi, ehkä n. 80 - 100 kg.

Argumentti 10.

Sähkömoottorin kanssa ei tarvita merkytkintä/vaihteistoa.

Sähkömoottori muuttaa pyörintäsuuntaa, kun virta kytketään toisinpäin. Sähkömoottori siis pyörii molempiin suuntiin ja yhtä hyvin. Mitään vaihteistoa, jossa on vapaa, eteen ja peruutus, ei tarvita. Kuitenkin alennusvaihde, jolla säädetään kierrosluku potkurille sopivaksi, on useissa tapauksissa tarpeellinen.

Argumentti 11.

Sähkömoottori tarvitsee vain vähän jäähdytystä.

Sähkömoottorissa syntyy vain hyvin vähän hukkalämpöä. Siksi sen jäähdytys ei aiheuta ongelmaa. Se voidaan helposti toteuttaa suljetulla piirillä ja jäähdytysnesteellä, joten päästään myös korroosion ongelmista eroon.

Argumentti 12.

Sähkömoottorin vääntomomentti on maksimi koko käyttöalueella.

Sähkömoottori muuttaa sähköenergian liikkeeksi magnetismin avulla. Toimintaperiaatteesta johtuen se tuottaa maksimi vääntömomentin heti, kun virta kytketään.

Tästä on merkittävä etu liukuvissa veneissä. Liukuun nousu ei vaadi tietyn kierrosluvun saavuttamista.

Argumentti 13.

Sähkömoottorin todellinen teho on suurempi kuin ilmoitettu maksimi teho.

Sähkömoottori antaa kuormitettaessa enemmän tehoa kuin mitä tyyppikilvessä ilmoitetaan. Tästä on hyötyä, jos kuormitus on jostain syystä normaalia suurempi. Suurempi teho ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan moottori ottaa siinä tilanteessa enemmän virtaa.

Argumentti 14.

Sähkömoottori ei tarvitse huoltoa.

Yksinkertaisesta rakenteesa johtuen sähkömoottori ei tarvitse oikeastaan mitään säännöllistä huoltoa. Tällä on iso merkitys sellaisessa käytössä, jossa moottorilla ajetaan paljon. Ja tietenkin myös tavallisessa mökkiveneen moottorissa. Sähköperämoottoria ei tarvitse joka syksy raahata huoltoon, kuten bensaperämoottori pitää.

Kuva: Aquamot Trend 4.3 sähköperämoottori.

Argumentti 15.

Sähkömoottorin elinikä on todella pitkä jopa kymmeniä tuhansia tunteja.

Sähkömoottorissa ei ole juurikaan kuluvia osia. Kestovoidellut laakerit on mitoitettu siten, että ne kestävät kymmeniä tuhansia käyttötunteja. Ja niiden vaihto on helppo ja edullinen toimenpide.

Bensamoottorin käyttöikä on parhaimmillaan muutama tuhat tuntia.

Diesel sisämoottorit kestävät hyvin huollettuna jopa 10.000 h tai enemmän.

Argumentti 16.

Sähkömoottorin hyötysuhde on erittäin korkea.

Moottorien toiminnan tarkoitus on muuntaa kemiallista energiaa (polttomoottorit) tai sähköenergiaa mekaaniseksi työksi. Tässä suhteessa sähkömoottori on aivan ylivoimainen.

Bensiinimoottorin hyötysuhde n. 20 - 35 %

Dieselmoottorin hyötysuhde n. 30 - 50 %

Sähkömoottorin hyötysuhde yli 90 %. Esim. Molabon moottoreilla se on 97 %.

Lisäksi sähkömoottorin eduksi tulee se, että voimansiirron häviöt ovat huomattavasti pienemmät verrattuna polttomoottoriin.

Argumentti 17.

Litium akkujen koko, paino ja hinta ovat edelleen rajoittava tekijä.

Sähkömoottoreiden yhteydessä suositellaan käytettäväksi Litium-akkuja. Veneissä mieluimmin litium-rauta-fosfaatti (LiFePo4) kuin litium-ioni (Li-on) akkuja. Akkujen koko ja paino rajoittavat sitä, kuinka paljon energiaa voidaan ottaa mukaan veneeseen.

Tällä on meritystä liukuvissa veneissä, mutta uppoumarunkoisissa ja purjeveneissä oikein sijoitettu paino ei ole haitaksi.

Kuva: Benergy-akku (LiFePo4).

Argumentti 18.

Turvallisuussyistä on parempi käyttää 24 V tai 48 V järjestelmiä.

Alle 50 voltin järjestelmiä saa tehdä ilman erillistä lupaa, koska ne eivät ole ihmiselle vaaralliset. Siksi venesähkömoottoreissa on parempi käyttää näitä matalia jännitteitä. Kuitenkin on muistettava, että energiamäärät ovat suuret, joten oikosulkuja vastaan tulee suojautua kunnollisin eristein ja oikein mitoitetuin sulakkein.

Argumentti 19.

Litium-rauta-fostaatti (LiFePo4) akut eivät ole palovaarallisia.

Autojen litium akut ovat saaneet huonoa mainetta siitä syystä, että litium-ioniakun syttyessä, sitä on erittäin vaikea sammuttaa. LiFePo4 akuissa ei ole tätä vaaraa.

On myös mainittava, että bensiini on 1. luokan palava neste ja se syttyy räjähdysmäisesti erittäin herkästi.

Argumentti 20.

Akkujen latauksen järjestäminen saattaa aiheuttaa ongelmia.

Veneen akkujen latausta pidetään ongelmana. Pienille muutamien kilowattien tehoille se on helppo järjestää. Normaali maasähköpistoke ja siitä saatava 230 V jännite ja 16 A virta riittävät oikein hyvin. Latausteho voi olla jopa 3,5 kW. Tällä järjestelyllä saadaan yön yli ladattua n. 50 kW akusto.

Pienille akuille saadaan jopa aurinkokennoilla riittävä lataus. Jos veneessä on 200 W paneelit, niin se viikon aikana lataa sen, mitä viikonloppuna tarvitaan.

Suuremmille akustoille ja nopealle lataukselle pitää järjestää voimavirta (400 V). Se määrittelee veneen satamapaikat aika tarkasti.

Argumentti 21.

Purjeveneissä on mahdollista ladata akkuja käyttämällä re-generointia.

Sähkömoottori ja generaattori ovat periaatteessa sama asia. Eli, jos sähkömoottoria pyöritetään ulkoisen voiman avulla, niin se kehittää sähkövirtaa, jolla voidaan ladata akkuja. Tämä kuulostaa todella hyvältä purjeveneitä ajatellen. Purjehdittaessa ladataan akut ja satamassa ajetaan sähköllä. Se on melkein kuin olisi keksitty iki-liikkuja.

Näin helppoa se ei kuitenkaan ole. Purjeveneen potkuri luistaa moottorilla ajettaessa n. 50 %. Eli potkurin kierrosluku ja nousu määrittelevät veneen etenemisen. Todellisuudessa saavutetaan vain n. 50 % tästä arvosta.

Silloin kun purjehditaan ja veneen liike pyörittää potkuria, niin tätä luistoa on vielä enemmän. Arviolta n. 25 - 30 % veneen liikkeestä saadaan potkurin kautta muutettua sähkömoottorin eli generaattorin pyörittämiseksi. Kokemus on osoittanut, että käytännössä veneen tulee liikkua yli 5 solmun nopeutta ennen kuin latausta alkaa syntyä.

Asiaa voidaan parantaa sillä, että potkurin nousu on säädettävissä. Silloin moottorilla ajettaessa nousu säädetään melko suureksi ja kun halutaan latausta, niin nousu säädetään pieneksi. Näin saadaan generaattorin kierrosluku korkeammaksi ja latausteho suuremmaksi.

Näin voidaan purjehdittaessa säätää potkurin lavat kölin suuntaisiksi eli nousu äärettömäksi. Näin potkuri pysähtyy ja sen vastus on mahdollisimman pieni.

Argumentti 22.

Sähkömoottori on kallis.

Tällä hetkellä pienet sähköperämoottorit eivät ole kovin kalliita. Hyvälaatuisen moottorin saa jo 1.000 - 3.000,- eurolla. Se on toki enemmän kuin bensaperämoottorin hinta, mutta huollon vähäisyyden kautta sähkö tulee ajan myötä edullisemmaksi.

Isommat veneiden sähkömoottorit ovat varsin kalliita. Tämä johtuu siitä, että tuotekehittelykustannukset jakautuvat kovin pienelle tuotannon kappalemäärälle toistaiseksi.

Hinnat tulevat kuitenkin laskemaan lähivuosina ja vaikka sähkömoottori onkin kallis investointi, niin ammattimaisessa käytössä sen edut tulevat esille melko pian.

Argumentti 23.

Kevytkulkuinen runko ja kohtuulinen nopeustavoite helpottavat sähköveneen toteutusta.

Sähkömoottorilla on paljon etuja verrattuna polttomoottoreihin. Kuitenkin sähkön hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelua.

Voidaan tinkiä veneen nopeustavoitteista. Moottoriveneillä suoritetut ajomatkat eivät ole kovin pitkiä. Siksi suurella nopeudella ei ole todellista tarvetta. Hidastamalla vauhtia päästään sähköllä paljon pitemmälle.

Ja kun nopeutta alennetaan, niin voidaan tehdä pitkiä kapeita runkoja, jotka kulkevat riittävän nopeasti pienemmällä teholla.

Argumentti 24.

Sähköveneily on monelle mahdollista.

Voi olla, että sähkövene ei sovellu kaikille. Kuitenkin veneet, ja akut kehittyvät ja voidaan nähdä, että lähitulevaisuudessa sähkön käyttö veneiden energiana on mahdollista lisääntyä. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Soutuvene ja pieni n. 1 kW:n sähköperämoottori toimii loistavasti ja niitä myydään jo enemmän kuin perinteisiä bensaperämoottoreita.

2. Pieni kevyt avovene ja 6 - 10 kW:n sähköperämoottori. Tällainen vene saadaan jo liukuun ja nopeus voi olla luokkaa 10 - 12 solmua.

3. Pieni uppoumarunkoinen moottorivene. Tällainen pikku-fiskari kulkee varsin pienellä teholla 4 - 10 kW:n sisämoottori riittää. Akkujen painolla ei ole merkitystä, joten varsin pitkä toimintamatka on mahdollinen.

4. Kevytkulkuiset purjeveneet alle 10 m. Tähän ryhmään kuuluu paljon vanhoja veneitä, joiden dieselmoottorit ovat myös vanhoja. Siinä tilanteessa voidaan uuden dieselmoottorin asemesta asentaa pieni sähkömoottori. Ns. POD-moottorin voi asentaa vanhan purjevenevetolaitteen tilalle.

5. Erilaiset kantosiipiä apunaan käyttävät moottoriveneet. Kantosiivillä saavutetaan huomattavasti suurempia nopeuksia kohtuullisella teholla. Näissä sähkömoottori pääsee hyvin oikeuksiinsa.

6. Katamaran runkoiset purje- ja moottoriveneet. Kaksirunkoinen eli katamaran on kulkuvastukseltaan pienempi kuin yksirunkoinen. Niissä ei ole myöskään merkittävää liukukynnystä. Katamaranit soveltuvat hyvin sähkömoottoreille.

7. Erilaiset yhteysveneet ja lautat, joilla ajetaan esim. mantereen ja saaren väliä. Näissä on akkujen lataus helppo järjestää ja siten sähkömoottorin edut päästään hyödyntämään.

8. Asuntoveneet eli house-boatit ja saunalautat. Näihin sähkömoottorit sopivat mainiosti. Nopeutta ei tarvita. Ajetaan vain suojaisilla vesillä ja hyvällä ilmalla. Ja katolle mahtuu monta neliötä aurinkopaneeleita.

9. Erilaiset sähkömoottorin ja dieselmoottorin yhdistelmät eli hybridit. Hybridi voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: a) Sarjahybridi eli ratkaisu, jossa venettä liikuttaa sähkömoottori ja kiinteästi asennettu dieselgeneraattori tuottaa virtaa, jolla tarvittaessa voidaan ladata akkuja. b) Rinnakkaishybridi, jossa sähkömoottori on sijoitettu dieselmoottorin ja merikytkimen väliin. Tällaisia tuotteita ovat mm. CMD:n Blue Hybrid ja Transfluid. Molemmat ovat italialaisia. Näistä ainakin Blue Hybrid soveltuu hyvin liukuviin veneisiin ja sisäperämoottoreihin. Mm. Venetsian taksiveneissä näitä on käytössä. c) Rinnakkaishybridi, jossa dieselmoottorin sivuun tai päälle asennettu sähkömoottori pyörittää potkuriakselia hammashihnan avulla. Tällöin kuljettaja voi valita joko sähkön tai dieselin käytön. Tämä soveltuu siihen, että alhainen nopeus ajetaan sähköllä ja liukunopeus dieselmoottorilla.

Argumentti 25.

Tekno-Marinen kokemukset ja kehitysprojektit.

Tekno-Marine on myynyt ja asentanut itävaltalaisia Aquamot sähkömoottoreita jo 8 vuoden ajan. Kevytkulkuisissa purjeveneissä on saavutettu erittäin hyviä tuloksia ja tyytyväisiä asiakkaita. Hitaista moottoriveneistä on myös jonkin verran kokemusta.

Toistaiseksi suurin moottorivene on Seiskari S-23 (6,90 x 2,40 m, 1.500 kg). Sellaiseen asennettiin 11 kW:n keskimoottori 50 hv:n dieselin tilalle.

Kuvassa esimerkki Seiskari S-23 veneestä. Kuvattu Seiskari-veneen 30-vuotisjuhlassa 14.8.2010 Espoon Kivenlahden venesataman A-laiturissa.

Tulevat projektit:

1. Mökkivene 6 kW Aquamot sähköperämoottorilla. Haluamme testata millä yhdistelmällä saadaan riittävä nopeus ja toimintamatka kohtuuhinnalla.

2. 50 kW:n Molabo keskimoottori 12 metrin kalastusveneeseen sarjahybridinä.

3. 2 x 50 kW:n Molabo rinnakkaishybridi isoon liukuvaan keskimoottoriveneeseen.

4. Re-generaattori latauksen kehittäminen kevytkulkuiseen 30' purjeveneeseen.

Kokonaisuutena voimme todeta, että sähkömoottori tuo veneilyyn huomattavia mukavuuksia ja etuja. Veneilijöiden tulee kuitenkin asennoitua uudella tavalla ja muutos tulee ottamaan aikaa. Maailmassa on erilaisia järjestelmiä, veneitä, moottoreita ja vetojärjestelmiä kehitteillä. Kaikki niistä eivät jää elämään, mutta uusi sähköinen aika on jo alkanut. Pysy mukana ja seuraa kehitystä.

Kuvassa Molabo Aries R50 sähköperämoottori. Moottoria esittelee tämän blogin (Venemoottorivertailu sähkö vs bensiini tai diesel) kirjoittaja Rauno Kurki-Suonio Oy Tekno-Marine Ab:n osastolla Vene 26 Båt näyttelyssä 6.2.2026 Helsingissä.

Rauno Kurki-Suonio

040-9000 940, rauno@tekno-marine.fi

Oy TEKNO-MARINE Ab